Pikkulinnut

Joulukuu on edennyt jo yhdenteentoista päivään ja minusta tuntuu etten ole ollenkaan vielä fiilistellyt joulua. Osaksi varmaan sen takia, että ulkona ei näytä talvelta, mutta toisaalta myös siksi että auringonvalon vähyys vie kaiken energian. Aamulla on vaikea herätä ja töistä lähtiessä on niin pimeää, että tuntuu siltä että olisi jo nukkumaanmenoaika.

Mutta onneksi on joulukalenteri, ruotsalaista glögiä, hyviä telkkariohjelmia ja tuikkukynttilöitä. Kyllä sitä jouluun asti selvitään! Ja sittenhän päivät jo pitenevät ja lomaakin saan muutaman päivän pitää :)

Tänään olen fiilistellyt Jouluradiota kuunnellen (töissä on nyt vähän hiljaisempi kausi) ja punatulkkupilliriipustani ihaillen. Varpunen jouluaamuna saa silmäkulmani kostunaan joka kerta! Ja pikkupunatulkku on kulkenut mukanani pikkutytöstä, mutten enää muista milloin tai mistä sen sain. Pitänee muistaa kysyä äidiltä seuraavan kerran kun jutellaan Skypessä.

Joulukalenterin ensimmäinen luukku

Takana on rentouttava reissu Oregoniin; syötiin hyvin (muttei liikaa), katsottiin amerikkalaista jalkapalloa (Seahawks voitti) ja pelattiin korttia. Vietettiin aikaa yhdessä.

Kotiin oli eilen ihana tulla omien karvakorvien luokse ja meidät toivotti tervetulleeksi myös pikkupakkanen ja ohut lumikerros pihalla!

Joulukuu alkoi pikkupakkassäässä ja vaikka töihinpaluu ei aina kivaa olekaan, niin kyllä kirpakka ja aurinkoinen sää aina vähän asiaa auttaa. Valitettavasti keskiviikkona jäädään jo plussalle ja vähäiset valkoiset lumiläiskätkin sulavat pois...

Mutta onneksi on joulukalenteri ja D-vitamiini. Eiköhän näistä vuoden pimeimmistä päivistä jotenkin selvitä :)

Toin kalenterin Oulusta asti, koska viime vuonna noita ei vielä USA:sta saanut... Mutta totta kai tänä vuonna saa! Tykkään kummiskin eurooppalaisesta versiostani :)